Västilän voimantalon vuonna 1925

Visiomme Voimantalo voimissaan vuonna 2014

Urheiluseura Västilän Voima on perustettu 1.6.1914, seuran perustaja on Bruuno Latsarus Routaniemi Winkiältä. Urheiluseura Västilän Voima hankki 1 ha tontin omaa taloa varten vuonna 1916, talkoilla rakennettu talo vihittiin käyttöön 12.7.1925.

Seuran perustaja Bruuno Routaniemi ei itse nähnyt Voimantalon rakentamista eikä valmistumista, koska hänet surmattiin kansalaissodan vihanpidon yhteydessä v. 1918.

Talon loppurahoitukseen otettua velkaa ei saatu maksettua ja Voimantalo pakkohuutokaupattiin vuonna 1933, talon osti herastuomari Otto Alanen. Kiinteistöä hoitamaan perustettiin vuonna 1936 Västilän Seurantalo Oy. Längelmäen Urheilijat osti talon omistukseen oikeuttavat osakkeet vuonna 1945. Voimantalon kiertolaisuus päättyi, kun se palasi rakentajaseura Västilän Voimalle nimellisellä kauppahinnalla vuonna 1975. Ennen Voimantalon takaisin ostamista oli muutamana vuonna järjestetty latotansseja sekä tupailtoja mm. Myllymäen ja Tuppelan pirteissä, joten tarvetta omalle talolle oli. Voimantalo oli ostettaessa erittäin huonossa kunnossa, mm. katto oli vuotanut ja aiheuttanut lahovikoja. Talo oli myös sähköistämätön, koska mm. kupariset sähkölinjat oli varastettu. Lähtölaukauksena talon kunnostamiselle voidaan pitää sitä, kun kylän pojat kivittivät lähes kaikki huonokuntoisen Voimantalon ikkunat rikki luullen tehneensä merkittävän ympäristöteon. Ikkunat kunnostettiin ja poikien vanhemmat maksoivat kiltisti kustannukset. Talkooväkeä ja innostusta kylältä löytyi ja jälleen oma talo kunnostettiin tuon ajan käsitystä vastaavaan peruskuntoon. Tarvetta talon käytölle ilmenikin runsaasti, mm. 1980 -luvulla Voimantalolla järjestettiin parhaana vuonna tanssit yli 40 kertaa. Talon kunnostusta jatkettiin sittemmin 90- luvulla, jolloin rakennettiin sisävessat eteistilaan sekä saunatilat talon päätyyn näyttämön taakse, myös salin sisäilmettä kohennettiin. Vuosikymmenien kuluessa hiljalleen uudelleen rapistuvan Voimantalon kunnostamiseksi tehtiin 2000-luvun puolessa välissä muutamia kuntokatselmuksia ja selvityksiä uudesta korjaustarpeesta, ne eivät kuitenkaan johtaneet käytännön tekoihin, ennen kuin vuonna 2008 päätettiin ryhtyä kunnostuksessa tuumasta toimeen. Voimantalon kunnostamisen ja myös toiminnallisuuden parantamiseksi laadittiin korjauksen hankesuunnitelma 2008 – 2013 arkkitehti Mikko Luodon ohjauksessa. Hankesuunnitelma käsiteltiin ja hyväksyttiin yhdistyksen vuosikokouksessa 15.2.2009.

Tuon hankesuunnitelman johdannon loppuun kirjattiin korjaushankkeen visioksi ”Voimantalo voimissaan 2014”. Kunnostustyöt aloitettiin täydellä teholla maaliskuussa 2009, aloituspääomana oli Suomen kotiseutuliiton jo aiemmin myöntämä 8.000 €:n avustus sekä jonkin verran vuosien varrella kertynyttä omaa pääomaa. Ko. vuoden teemana oli talon ulkovaipan kunnostus. Käytännössä se tarkoitti huonoimmassa kunnossa olevan talon takaseinän koko vuorilaudoituksen uusimista sekä kaikkien ikkunoiden kunnostusta. Kaikki jo osaksi lahoamassa olevat ulkopokat päätettiin uusia teettämällä ne vanhan mallin mukaisesti paikallisella puusepänliike Henttosella. Tuolloin myös osa ulko-ovista uusittiin. Lähes kaikki ikkunan karmit olivat riittävän hyväkuntoisia, suurin osa oikaistiin ”verkonsilmältä” ja maalattiin. Kaikki ikkunoiden sisäpokat kunnostettiin Tampereen ammattioppilaitoksella Hervannassa. Ne joko öljyttiin tai maalattiin ja tarpeen mukaan lasitettiin. Takaseinän vuorilaudat saatiin omalta tontilta, kun puut kaadettiin kevättalvella talkoilla ja sahautettiin Voimantalon pihamaalla keväällä 2009, siitä jäi reilusti tarvelautoja myös myöhäisempään remonttitarpeeseen.

Kesän 2009 kunnostusohjelmaan kuului myös sisävessojen ”kasvojen kohotus”, lattioiden kunto tarkistettiin samalla kun muovimatto uusittiin, seinät maalattiin, valaistusta parannettiin ja vessoihin asennettiin sähköpatterit jäätymisen ehkäisemiseksi talvella. Taloon -70-luvulla tehdyt sähköasennukset olivat tulleet tiensä päähän, viemäröinti oli puutteellinen ja erityisesti useasti jäätynyt vesijohto kaipasi kiireellistä uudistamista tai peruskorjausta. Sen vuoksi teetettiin jo alkuvaiheessa sekä sähkö- että LVI-suunnitelmat, niitä on remontin edetessä tilanteen mukaisesti päivitetty. Vuonna 2010 loppukesällä aloitettiin keittiötilojen perusteellinen kunnostus. Samalla aloitettiin myös sähköistyksen uusiminen. Uusi keittiö vaati luonnollisesti huomattavasti enemmän sähkökaapelointia ja laitteita, samalla luotiin puitteet koko talon ja ulkoalueiden myöhempää sähkölaiteiden ja valaistuksen uusimista varten asentamalla riittävän suuri sähköpääkeskus keittiötiloihin. Eräs keittiöremontin tärkeä osa oli sekä viemäröinnin että kylmä- ja lämminvesiputkiston ja -laitteiden uusiminen. Myös keittiön kunnostamiseen saatiin tukea Suomen kotiseutuliitolta, merkittäväksi tukijaksi nyt ja myöhempää kunnostamista varten tuli myös Tunkelon säätiö.

Vuoden 2010 lopulla tehtiin merkittävä muutos korjauksen hankesuunnitelmaan, kun Oriveden kaupunki myönsi 75.000 € ns. kuntaliitosrahoista kylätaloavustuksena. Rahalla viimeisteltiin keittiöremontti kaapistojen ja laitevarustelun osalta, siihen kului n. 1 / 3 summasta. Lopulla summalla ryhdyttiin keväällä 2011 suunnittelemaan ja rakentamaan talolle maalämpöön perustuvaa lämmitysjärjestelmää, mikä mahdollistaisi kohtuukustannuksin talon ympärivuotisen käytön. Sitä ei alun perin suunniteltu suorasähkö-lämmitys olisi mahdollistanut. Osaksi päällekkäin lattia-, lämmitys- ja sähköasennustöiden kanssa oli käynnistetty hanke, missä tärkeänä apuna oli ns. Kylätalot kuntoon -hankeryhmä. Hankkeella saatiin asiantuntija-apua mm. maalämpölaitteiston kilpailutukseen sekä rahanarvoista apua ELY-keskukselta anottujen investointitukien hakumenettelyistä. Hankkeen avulla saatiinkin Suomen kotiseutuliiton avustusta kahdessa osassa yht. 20.000 € sekä ELY-keskukselta ns. energia-avustusta n. 8.000 €. Niin kuin monesti vanhaa korjattaessa tapahtuu, matkan varrella tulee yllätyksiä ja muutoksia, niin nytkin. Maalämmön hyödyntämiseksi ajateltu suurten tilojen lattialämmitys toi mukanaan sen, että kaikki lattiat piti purkaa pohjiaan myöten, rakentaa uudelleen ja lämpöeristää siten, että lämpö saadaan hyötykäyttöön talon sisäpuolelle eikä talon alle. Lattioiden uudelleen rakentamisen kustannuksia oli erittäin vaikea arvioida etukäteen, suurin osa lattiaremontin kustannuksista selvisi vasta rakentamisvaiheessa. Lattioiden purku- ja kunnostustyö kestivät koko kesän ja syksyn 2011. Lattiatyöt tehtiin suurimmaksi osaksi ammattimiesten voimin (Osuuskunta Työjuhdat), mutta myös talkootyötä voitiin käyttää lattioiden purku- ja viimeistelyvaiheessa. Loppukesästä mukaan tulivat myös putkityöt, kun noin kilometri muovista lämmitysputkea asennettiin lattioihin ennen lattiapontin asennusta, työ kesti yhtäjaksoisesti 10 päivää, vain Isänpäivänä pidettiin ansaittu vapaa. Myös maalämpöpumppu asennettiin paikoilleen lämmönlähteeksi (Mivapor Oy). Lattioiden uudelleen rakentamisen yhteydessä myös sähköasennukset kaapelointien osalta tehtiin koko talon osalta valmiiksi.

Rinnan lämmitys- ja lattiaremontin aloittamisen kanssa ELY-keskuksen myöntämän investointituen turvin ryhdyttiin lisäämään talon energiatehokkuutta mm. siten että vanha, vuosikymmeniä käytöstä pois ollut salin kirkkokamiina otettiin hyötykäyttöön rakentamalla sille paloturvallinen uusi hormi sekä hiekka-puhaltamalla ja maalaamalla kamiina. Kamiinalle tehtiin myös lattiaremontin yhteydessä kunnollinen perustus, sillä kamiina oli aiemmin ollut vain puulattian päällä. Kahvilan eli puhvetin lattioita purettaessa löydettiin nurkasta vuosikymmeniä aiemmin puretun uunin jäljiltä kiviarkku, jonka päälle valettiin perusta uudelle varaavalle takalle. Kahvilan varaava takka ja sen jatkeena paloturvallinen kevythormi sekä aiemmin mainittu salin kirkkokamiina saatiin käyttökuntoon aivan v. 2011 lopulla. Niillä on jälkeenpäin ajatellen ollut vielä suurempi merkitys lisälämmitykselle kuin niitä kunnostettaessa ajateltiinkaan. Erittäin suuritöinen ja melko kallis energiaoperaatio toteutettiin myös ELY-keskuksen tuella, kun talon ullakon lämpöeristys saatettiin ajan tasalle. Se merkitsi lähes kaikkien vanhojen turve- tai hiekkapohjaisten eristeiden pois imemistä suurtehoimurilla ullakolta, sekä sen jälkeen yli 200 m3 puhallusvillan puhaltamista uudeksi lämpöeristeeksi. Tähänkin vaiheeseen sisältyi runsaasti talkootyötä imuroinnin, kulkulankkujen rakentamisen ja ns. tuuliohjauslevyjen asettelussa. Vuoden remonttiurakka saatiin valmiiksi juuri ja juuri marraskuun lopulla, joten seuran omat pikkujoulut voitiin järjestää 3.12. Voimantalolla, uusituissa tiloissa.

Vuosi 2012 alkoi heti 2.1. talkoiden merkeissä mm. kesken jääneiden sisätöiden viimeistelyllä, mutta erikoisesti kesän koittaessa ryhdyttiin kunnostamaan pääportaita ja samalla rakentamaan kokonaan uudelleen talon saunanpuoleiseen päätyyn avatulle ovelle portaita. Samalla julkisivun pääovi uusittiin ja portaiden taakse tai viereen jäävät seinäosat vuorattiin uudelleen. Piha-alueen parkkipaikkaa laajennettiin, viemärin imeytyskenttä rakennettiin, talon porakaivon syvyyttä luodattiin ja pumppua laskettiin alemmas veden riittämiseksi. Ulkosaunalle asennettiin talon lämpökeskuksesta kanaaliputki saunan vesihuollon kesäajan tarpeisiin, räystäskouruja uusittiin, talon katolle asennettiin vintiltä kuljettava paloluukku ja asennettiin palotikkaat harjalta molempien hormien viereen.

Vuoden 2012 syksyllä anottiin ELY-keskukselta vielä uutta, kunnostuksen viimeistelyyn tarkoitettua investointitukea, joka myös saatiin. Sen avulla toteutettiin v. 2013 alkupuoliskolla salin sisäilmeen täydellinen kunnostus seinien ja sisäkaton osalta. Tuella myös viimeisteltiin kaikki loput sähköasennukset. Syyskesällä jatkettiin vielä kesken ollutta talon ulkovaipan kunnostusta siten että talon pääty- ja sivu-kaaveleiden keltaiset kolmio-osat maalattiin. Koska vanhan lateksimaalin poistaminen olisi ollut ylivoimainen tehtävä, hankittiin uutta vuorauspaneelia, maalattiin se maassa kahteen kertaan, paneloitiin päädyt ja sivukolmiot uudelleen vanhan paneelin päälle, vanhat laudat olivat myös osaksi kovin haristuneita ja täynnä tikan hakkaamia reikiä. Ainostaan pääportaan yläpuolella oleva kolmio voitiin maalata ilman uutta panelointia. Samanaikaisesti uusittiin talonmaantienpuoleisen päädyn ja julkisivun alaosien ulkovuoraus-laudoitus. Ulkovuorin alle asetettiin myös lisäeristeeksi tuulensuojalevy. Kaikki tasakerran uusitut ulkovuorilaudat on nyt maalattu punamullalla, joten niiden huolto on jatkossa helpompaa.

Loppukesän aikana asennettiin ullakolle ja katolle talon parempaa ilmanvaihtoa varten ilmastointilaitteet sekä korvaavan ilman tuloventtiilit saliin. Sali ja kahvila muodostavat oman piirinsä, vessat ja saunatilat omansa ja keittiön ison huuvan ilmanpoisto oman piirinsä. Aivan vuoden lopulla isojen tilojen lattiat vielä hiottiin ja lakattiin uudelleen.

Talon korjauskustannukset ovat reilut 250.000 €, lisäksi talkootyötä on tehty 5 vuoden aikana vähintään 260 talkoopäivää, yhteensä. n. 6.500 tuntia, talkootyössä on ollut suurimman osan ajasta mukana ”noin seitsemän” Voima-veljestä.

Seuran juhlavuodelle 2014 jäi vielä hieman ulkovuorauksen uusimista sekä talon ulkokaton kunnostus ja maalaus. Säät suosivat, joten työ valmistui seuran 100-vuotisjuhliin.

Västilän Voiman johtokunta kiittää kaikkia ”voimanponnistukseen” eli Voimantalon kunnostukseen vuosina 2008 – 2014 talkootyöhön, rahoitukseen, tiedottamiseen, myös myötäelämiseen osallistuneita henkilöitä.

Tämä Jyrki Tuomaalan laatima alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Västilän Voiman 100-vuotisjuhla-matrikkelissa kesäkuussa vuonna 2014.